Maikki Hämäläinen-Ylikahri: Julkisen terveydenhuollon palvelut ihmisläheisemmiksi

Terveydenhuollon palveluja käyttävänä joudun kysymään: mikä syy on siinä, että yksityisellä palvelutuotannon puolella lääkäri voi tarkastella potilasta kokonaisuutena. Kuunnella asiakkaan erilaisia oireita, pysähtyä niiden kohdalla, määrätä erilaisiin tutkimuksiin ja näin kokonaisvaltaisesti pyrkiä auttamaan potilastaan ilman, että katsotaan yksi  oireyhtymä ja pyydetään tilaamaan eri aika toiselle oireyhtymälle. Näinhän toimii julkinen terveydenhuollon puoli: juoksuttaa potilasta luukulta toiselle. Julkisella puolella on vallalla ajatus yhden palvelun vastaanotosta.

Joku ehkä ajattelee että julkinen puoli pyrkii säästämään kustannuksissa pilkkomalla asioita ja karsimalla tutkimuksia. Ihminen kuitenkin kysyy: tuleeko juoksuttaminen  ”asiakerrallaan”  ajatuksella halvemmaksi kuin se, että satsataan heti vastaanotolla kokonaisvaltaiseen asioitten hahmottamiseen? Mitalin toinen puoli on asiakasnäkökulma:  helpotetaan asiakkaan tilanteita, joudutetaan diagnoosin tekemistä, helpotetaan sairaan ihmisen kulkemisia eri vastaanotoilla jne. Puhutaan paljon julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välisistä palvelueroista. Edellisen hallituksen Sote-kuvioissa  painotettiin juuri  joustavuutta valinnanvapaudesta puhuttaessa.

Miksi julkinen sektori toimii niin kankeasti, siinä kysymisen paikka.

Julkisella puolella voitaisiin ajatella omalääkärijärjestelmässä tiimityöskentelyä niin, että annettaisiin lääkärijohtoisille tiimeille itselleen oman alueensa palveluiden kehittämis- ja toteuttamisvastuu. Uskon, että lääkärit itse terveyskeskuksissa kykenisivät samanlaiseen joustavien palveluiden kehittämistavoitteeseen kuin yksityiselläkin puolella. Organisaatiouudistuksella ei tarvitse olla nousevien kustannusten rasitetta, jos kokonaisvaltaisella neuvottelevalla johtamisella yhdessä asiakokonaisuutta kehitetään ja seurataan. Uskoisin lääkärityönkin tulevan mielekkäämmäksi oman potilastyön kokonaisvaltaisen kehittämistavoitteen kautta.

Ulkopuolisesta terveyspalveluiden käyttäjästä tällä hetkellä tuntuu, että liika byrokraattisuus vaivaa julkista hallintoa myös terveyspalveluissa. Seniorineuvostossa parin vuoden aikana toimiessani  juuri ko. palveluiden toimimattomuus on yksi ikäihmisten suurimpia huolenaiheita.

Miten olisi, jos Lempäälässä tehtäisiin pilottiharjoitus yhdessä omalääkäripiirissä palveluiden uudelleenkohdentamisesta asiakaskeskeisyys todella esiin nostettuna?

Maikki Hämäläinen – Ylikahri

Comments are closed.

  • RSS Suomenmaan uutisia

    • Tutkimus: Pitkän iän salaisuus saattaa sittenkin löytyä geeneistä 31 tammikuun, 2026
      Tuore Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että 50 prosenttia ihmisen eliniän vaihtelusta voi johtua perimästä. Tutkimuksesta uutisoi Guardian. Israelilaisen Weizmann-instituutin tutkijoiden mukaan aiemmat tutkimukset, joissa on pyritty selvittämään ihmisen eliniän periytyvyyttä, eivät ole ottaneet huomioon sitä, että joidenkin elämä päättyy ennenaikaisesti onnettomuuksiin, surmiin, tartuntatauteihin tai muihin ulkopuolisiin tekijöihin. Tällainen ”ulkoinen kuolleisuus” (extrinsic mortality) kasvaa iän myötä […]
    • Pelko uudesta pandemiasta leviää: "Merkittävä uhka" 31 tammikuun, 2026
      Maailmalla leviää kaksi verrattain uutta eläinperäistä virusta, jotka eivät ole tähän menneessä saaneet juurikaan huomiota. Muuntuassaan ne voivat kuitenkin pahimmassa tapauksessa aiheuttaa epidemian tai pandemian. Näin varoittavat Floridan yliopiston tutkijat. He peräävät aiempaa tarkempaa seurantaa, diagnostiikan kehittämistä ja uusia hoitomuotoja influenssa D -virusta ja koiran koronavirusta vastaan. – Tietämyksemme (näiden) virusten epidemiologiasta ja kliinisistä ilmenemismuodoista rajoittuu […]
    • Parkinsonin taudilla on neljä varhaista oiretta – voivat ilmetä vuosikymmeniä ennen diagnoosia 31 tammikuun, 2026
      Monet pitävät vapinaa Parkinsonin taudin tyypillisimpänä varoitusmerkkinä. Kuitenkin muut oireet – joista monet eivät liity liikkumiseen – voivat ilmestyä paljon aikaisemmin kuin niin sanottu lepovapina, sanoo Montrealin McGill-yliopiston neurologian professori Ronald Postuma Washington Postin haastattelussa. – Tämä on hidas sairaus, ja olemme vasta ymmärtämässä, kuinka hidas se voi olla. Se etenee aivoissa vuosi vuodelta, kunnes […]