100 vuotta sitten maalaisliitto kasvoi suureksi puolueeksi vaaleissa 1. ja 3. 3. 1919 saaden 16 lisäpaikkaa ts. 42 paikkaa eduskuntaan.
Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä valitiin kansanedustajaksi myös pastori Frans Kärki, josta tuli myös maalaisliiton eduskuntaryhmän sihteeri. Vaaleja oli edeltänyt myös valeuutinen Vaasa-lehdessä, jossa Alkiota syytetiin ”vehkeilystä” Oskari Tokoin ja Kullervo Mannerin kanssa presidentikysymyksessä. – Tarkoitus oli vahingoittaa Alkiota ja Maalaisliittoa!
Tilaisuuden isäntänä toimi siis keskustalainen neljännessä polvessa, mutta tupaillassa oli viidennettäkin polvea, kaksi veljenpoikaa Tampereelta ja Nokialta!
Kahvinjuonnin jälkeen kansanedustajaehdokkaat Jarkko Lahtinen ja Marjo Mäkinen-Aakula esittäytyivät. Pian virisi vilkas keskustelu, ensin ehdokkaiden saamasta palautteesta Sipilän yllätysvedosta kaataa hallitus. Tämä asia oli saanut varauksettoman ja ehkä innostuneenkin tuen vaalikentillä! Ent. kansanedustaja Markku Vuorensola valotti mm. Helsingin sanomissa olleita mielipiteitä, jossa tuomittiin asiaa ja joku oli siellä perännyt presidentin roolia tässä asiassa muistamatta, että valtiosäännön mukaan päätös tässä asiassa on juuri pääministerillä!
Näin keskustalaisessa talossa oli tietysti tallessa vaalimateriaalia kevään 1979 vaaleistakin: ”Keskustapuolue on luonnonsuojelupuolue, ekologinen puolue!” ” Ihmisyys ja sen kehitystarpet on asetettava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan pohjaksi” (Santeri Alkio). ” Luonnon ja ihmisen puolesta” – Keskustanuoret.
Seuraavaksi keskusteltiin hiilinieluista, maa-ja metsätalouden mahdollisuuksista toimia ongelman ratkaisemiseksi omalta osaltaan. Samalla todettiin mm. MTK:n metsävaltuuskunnan pj. Mikko Tiirolan linjaus esillä olleisiin hakkumääriin: ” Perustuslaki tuskin taipuu rajoittamaan yksittäisen kansalaisen oikeutta päättää puun myynnistään. Sen ratkaisee 650.000 yksityistä metsänomistajaa ja avoimilla markkinoilla toimiva metsäteollisuus”. ” Hakkuumääräkeskustelulla pyritäänkin karkoittamaan uudet investoinnit pois Suomesta, missä kestävän metsätalouden ulottuvuudet huomioidaan paremmin, kun muualla maailmassa!” ” Matsäkadon torjuminen on globaali kysymys. Perhemetsätalouden osaamisen vienti Afrikkaan hillitsisi sekä ilmastonmuutosta että pakolaisvirtoja”.
Sitten palattiin Sipilän hallituksen aikaansaannoksiin. Todettiin, että media ei informoi kansalaisia puolueettomasti ja kilpailevat puolueet syyttävät keskustaa mm. köyhän asian unohtamisesta ja tuloerojen kasvattamisesta, mitkä molemmat väitteeet ovat vääriä, esimerkkejä tästä:
Varhaiskasvatusmaksuja on alennettu. Ensimmäiset maksualennukset painotettiin pienituloisiin perheisiin. Toisessa vaiheessa alennettiin merkittävästi perheen toisen lapsen varhaiskasvatusmaksua. Samalla noin 6 700 uutta perhettä pääsi täysin maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin, kun tulorajoja nostettiin.
Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä on nostettu useamman kerran. Takuueläkkeen tasoa on korotettu niin, että se on vuoden 2019 alusta 784,52 €/kk. Takuueläkkeen taso on lähes 40 €/kk korkeampi kuin hallituksen aloittaessa.
Vähimmäismääräisiä etuuksia korotetaan siten, että ne nousevat vähimmäistyöttömyyskorvausten tasolle. Korotus tarkoittaa vähimmäismääräisissä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoissa, vähimmäismääräisessä sairaspäivärahassa lähes 100 €/kk
korotusta verrattuna vuoteen 2015.
Nuoren kuntoutusraha ja Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettiin takuueläkkeen tasolle. Etuuksien taso nousee Keskustan hallituskauden aikana peräti 279,50 euroa (505,25 eurosta 784,52 euroon).
Yle-vero poistettiin pienituloisilta.
Sitten puhuttiin syntyvyyden laskusta. Tämä onkin tapahtunut lyhyellä ajanjaksolla. Vielä 2011 – 2012 syntyvyys oli korkealla, mutta nyt jo yhtä matalalla lukumääräisesti kun nälkävuosien aikaan 1867 – 1868.
Syyt ovat moninaiset, eivätkä pelkästään rahakysymyksiä. Yksi lienee mm. aikakausilehdissä usein toistuvat kirjoitukset, joissa lapsien osuus perheissä jää jopa kokonaa sivuun! Materialismi ja vapauden ihannointi sivuuttaa kaiken!
Perhevapaauudistuksella pystyttäisiin vaikuttamaan osaltaan myös syntyvyyden nousuun ja se onkin yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä asioista. – Tärkein, sanoi yksi tupailtalaisista ja siihen on helppo yhtyä”. Todettiin myös oikeaksi peruspalveluministeri Annika Saarikon päätös keskeyttää viime talven perhevapaauudistus, koska se olisi heikentänyt merkittävästi kotihoidon tukea! Perheiden oikeudesta päättä lastensa hoidosta ja hoitomuodoista täytyy pitää kiinni!
Maahanmuutostakin keskusteltiin ja todettiin jonkin puolueen röyhkeästi ratsastavan maahanmuuttokriittisyydellään. Tosiasia näytti olevan se, että Suomi tarvitsee työvoimaa. Maahanmuuttajien Suomen kielen oppimiseeen pitää kiinittää huomiota. Todettiin, että ainakin Afrikan maista tulevien suhtautuminen vanhusväestöön on parempaa, mitä kantasuomalaisten ja näinollen he ovat oivia työntekijöitä mm. vanhainkodeissa. Sekin todettiin, että lainsäädäntöä suhteessa maahanmuuttoon on tiukennettu vielä tämänkin talven aikana.
Mikko Kärki
