{"id":432,"date":"2016-06-06T22:21:41","date_gmt":"2016-06-06T22:21:41","guid":{"rendered":"http:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/?p=432"},"modified":"2016-06-24T13:36:34","modified_gmt":"2016-06-24T13:36:34","slug":"lempaalainen-maalaisliiton-kansanedustaja-eino-aaltio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/?p=432","title":{"rendered":"Kansanedustajiamme: Eino Aaltio"},"content":{"rendered":"

<\/a><\/p>\n

Riitta M\u00e4kinen esitteli Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n Keskustan vappulounaalla 1.5.2016 lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maalaisliiton kansanedustaja Eino Aaltiota<\/p>\n

Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4inen maalaisliiton kansanedustaja:\u00a0 Eino Aaltio<\/strong><\/p>\n

Kaikki v\u00e4h\u00e4n varttuneemmat lemp\u00e4\u00e4l\u00e4iset muistavat Sampsa Aaltion (1927-2013) H\u00e4n oli Sotavallan kartanon is\u00e4nt\u00e4 ja johtohenkil\u00f6it\u00e4 Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6- ja kunnallisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 kansanedustaja 1979\u20131987.<\/p>\n

Sampsa oli kokoomuslainen, mutta h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Eino Abram Aaltio (1889\u20131974) oli maalaisliittolainen. Eino\u00a0 oli tullut puolueen piiriin viimeist\u00e4\u00e4n 1924. Vuoden 1927 eduskuntavaaleissa h\u00e4n tuli varasijalle H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin pohjoisessa vaalipiiriss\u00e4. Varsinainen kansanedustaja, maanviljelij\u00e4 Janne Ihamuotila Yl\u00f6j\u00e4rvelt\u00e4 kuoli kesken edustajakautensa tammikuussa 1929, jolloin ja Aaltio kutsuttiin jatkamaan.<\/p>\n

Kaudesta ei tullut pitk\u00e4\u00e4, sill\u00e4 eduskuntavaalit pidettiin tuolloin kolmen vuoden v\u00e4lein ja kes\u00e4ll\u00e4 1929 oli taas vaalit. Oliko Aaltio uudestaan ehdokkaana vai ei, en tied\u00e4. Seuraavana vuonna h\u00e4n joka tapauksessa l\u00e4hti kymmenvuotiskaudeksi varakonsuliksi Yhdysvaltain Minnesotaan.<\/p>\n

Suomeen palattuaan Aaltio toimi asianajajana Helsingiss\u00e4 kuolemaansa saakka, vuoteen 1974. Muutaman vuoden 1950-luvulla h\u00e4n ty\u00f6skenteli my\u00f6s maatalousministeri\u00f6n asutusasian osastolla.<\/p>\n

Eino Aaltio\u00a0 ei siis varsinaisesti is\u00e4nn\u00f6inyt Sotavaltaa, vaikka oli naimisissa talon tytt\u00e4ren Vienan kanssa. Kartano olikin edellisen is\u00e4nn\u00e4n omistuksessa kuolemaan asti 1935.\u00a0 Sitten omistajina olivat tytt\u00e4ret Impi ja Viena ja\u00a0 sitten Viena yksin, kunnes Sampsasta tuli is\u00e4nt\u00e4 1954.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 ei-is\u00e4nnyydest\u00e4 huolimatta Eino Aaltio\u00a0 toimi paljon Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n hyv\u00e4ksi, oli esimerkiksi perustamassa It\u00e4-Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n maamiesseuraa ja It\u00e4-Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n osuuskassaa, josta sitten kehkeytyi koko Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n osuuspankki. H\u00e4n my\u00f6s oikeastaan perusti Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kotiseutukirjallisuuden, samalla kun kuului Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4-Seuran perustajiin. Laajin teos oli Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kunnallishistoria.<\/p>\n

Keuruulta nimismieskierrokselle ja naimisiin\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong><\/p>\n

Eino Abram oli syntynyt Keuruulla kauppiaan poikana 1889 ja vuoteen 1906 nimi oli Andelin. Nimenmuutos yleisen\u00e4 nimenmuuttovuonna, jolloin Eino Abram oli 17-vuotias, i jo kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli suomenmielinen, siis tahtoi suomen kielelle ihan t\u00e4yden vaikutusvallan maassa, jossa ruotsilla oli viel\u00e4 paljon enemm\u00e4n merkityst\u00e4 kuin mit\u00e4 sen puhujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi edellytt\u00e4nyt.<\/p>\n

Eino l\u00e4hti ensin opiskelemaan papiksi, mutta vaihtoi oikeustieteeseen. Jo ennen valmistumistaan h\u00e4n avioitui ensimm\u00e4isen kerran. Liitto kesti viitisen vuotta, vuoteen 1919. Sen aikana Eino ehti toimia nimismiehen\u00e4 Lammin ja Kosken nimismiespiiriss\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ja kotipaikkakunnallaan\u00a0 Keuruulla. Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4kin h\u00e4nen kerrotaan istuneen k\u00e4r\u00e4ji\u00e4, ilmeisesti varatuomarin arvoa varten auskultoiden.<\/p>\n

Jollain tavoin, kenties yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Ilmari Kiannon v\u00e4lityksell\u00e4, Eino Aaltio oli tutustunut rajantakaiseen Karjalaan. Kun Vienassa 1919 perustettiin paikallisten johtama v\u00e4liaikainen hallinto, Eino Aaltio kutsuttiin sen lakimieheksi ja sihteeriksi. T\u00e4m\u00e4 kausi j\u00e4i kuitenkin lyhyeksi ja Eino asettui Helsinkiin asianajajaksi. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessako h\u00e4n ja Viena Sotavalta mahtoivat tutustua?\u00a0 He avioituivat 1922.<\/p>\n

Viena Sotavalta oli syntynyt 1893 ja h\u00e4nen vanhempansa olivat\u00a0 jo tuolloin valinneet nimeksi Viena. Karjalais-harrastus oli voimissaan taitelijoiden ja s\u00e4velt\u00e4jien piiriss\u00e4, mutta siis jotenkin s\u00e4teillyt Sotavaltaankin, jossa sukunimi oli viel\u00e4 Richter.<\/p>\n

Ilmeisesti ainakin karelianismi yhdisti Eino Aaltiota ja Sotavallan v\u00e4ke\u00e4. Eino, jopa h\u00e4nen poikansa oli my\u00f6hemminkin Karjalan sivistysseuran aktiiveja. Muutoin eronnut mies v\u00e4vykokelaana ei varmaankaan ollut se ykk\u00f6nen. Pariskunta oli kuitenkin jo 30 molemmin puolin, aikuisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Avioiduttuaan Eino vaikutti muutamia vuosia Tampereella, mm. maalaisliittolaisen H\u00e4meen maa -lehden p\u00e4\u00e4toimittajana. T\u00e4m\u00e4 pestin opettamana Aaltiosta tuli Kansalaiskorkeakoulun sanomalehtiopin opettaja. Oppilaitos kehittyi vuosien mittaan Tampereen yliopistoksi.<\/p>\n

Sanomalehtiopin lis\u00e4ksi Aaltion ty\u00f6aloja 1920-luvun j\u00e4lkipuoliskolla olivat lastensuojelun lakiasiat, Suomalaisuuden liitto ja lehdet Ulkosuomalainen ja poliittis-kirjallinen viikkolehti T\u00e4hyst\u00e4j\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kaikki Helsingiss\u00e4. Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4 oli viikonloppujen ja lomien paikkakunta. Lapsia syntyi nelj\u00e4, Meri, Sampsa sek\u00e4 kaksoset Tauri ja Juhani.<\/p>\n

Aitosuomalainen ja asvalttimaalaisliittolainen eduskunnassa<\/strong><\/p>\n

Politiikassa Aaltion ykk\u00f6sasioita oli suomalaisuusaate. Siit\u00e4 h\u00e4n esitelm\u00f6i my\u00f6s maalaisliiton puoluekokouksissa ja liikkui samoissa kuvioissa kuten Akateemisessa Karjala-Seurassa\u00a0 mm. Urho Kekkosen kanssa. T\u00e4m\u00e4 oli ylioppilas- ja suomalaisuuspoliitikko. Aaltio oli maalaisliitossa ensin, Kekkonen tuli per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Maalaisliitossa oli 1920-luvullakin \u201dcityv\u00e4ke\u00e4\u201d, joskaan ei varmaan ihan syntyper\u00e4isi\u00e4 stadilaisia. Heit\u00e4 kutsuttiin asvalttimaalaisliittolaisiksi. Puolueen\u00a0 suomalaisuusohjelma vetosi varsinkin sellaiseen nuoreen suomenkieliseen sivistyneist\u00f6\u00f6n, joka oli sukunsa ensimm\u00e4isi\u00e4 koulutettuja ja kokenut ruotsinkielisen sivistyneist\u00f6n ylenkatsetta. Esimerkiksi oikeustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopistossa oli varsin ruotsikko-voittoinen.<\/p>\n

My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 eduskuntapuheessa Aaltio kuvasi kokemusta n\u00e4in:<\/p>\n

\u201dVieras on yliopiston ilmapiiri jokaiselle suomalaiselle ylioppilaalle, joka joutuu sen ovet avaamaan. Se saleissa nuori suomalainen maalaisylioppilas usein ensi kertaa syvemmin tuntee sen n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n aseman, jossa maan p\u00e4\u00e4kansallisuus el\u00e4\u00e4. Pieness\u00e4 suomalaisessa koulukaupungissa siit\u00e4 ei ollut viel\u00e4 aavistustakaan.\u201d<\/p>\n

Aaltion lyhyt eduskuntaura alkoi 1. helmikuuta 1929, edelt\u00e4j\u00e4n Ihamuotilan juuri kuoltua. Juristi kun oli, maalaisliitto sijoitti h\u00e4net lakivaliokunnan j\u00e4seneksi. Ty\u00f6v\u00e4enasiain (=sosiaali)\u00a0 valiokunnassa h\u00e4n oli varaj\u00e4sen.<\/p>\n

Aaltio teki pari aloitetta rautatiem\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista ja yhden siit\u00e4, ett\u00e4 Seuraraari saisi rahat Antin talon siirtoon S\u00e4kyl\u00e4st\u00e4. Siirto tapahtuikin nopeasti aloitteen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen t\u00e4ysi-istuntopuheensa Aaltio piti maaliskuussa 1929 ja esitteli lakiesityksen \u201dvarallisuusoikeudellisista oikeustoimista\u201d. Ensin h\u00e4n esitteli sen valiokunnan edustajana neutraalisti ja per\u00e4\u00e4n puhui omasta puolestaan, suuri valiokunta kun oli mennyt muuttamaan joitain sanamuotoja Aaltion mielest\u00e4 ep\u00e4selvemp\u00e4\u00e4n suuntaan. Aaltio esitti palaamista lakivaliokunnan muotoiluun, mutta ei saanut kannatusta. Sanamuotoihin puuttuminen kertoo toimittajataustasta!<\/p>\n

Seuraavan kerran Aaltio puhui, kun k\u00e4sitettiin ns. kovennettuja rangaistuksia. Eduskunnan p\u00f6yt\u00e4kirjoista n\u00e4kee, ett\u00e4 h\u00e4n tunsi hyvin rikollisuuden yhteiskunnallisia syit\u00e4. Jos maalaisliittoa pidettiin junttien puolueena, niin ei ainakaan ulkomaisia oikeusteoreetikkoja siteeraavaa Aaltiota!\u00a0 Jonkun puoluetoverin mielest\u00e4 h\u00e4n taisi olla liian humaani.<\/p>\n

Kolmannen kerran Aaltio puhui kun eduskunta k\u00e4sitteli m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaa Helsingin yliopistolle. Pitk\u00e4n puheensa loppuosassa h\u00e4n muistutti kovasti arvostavansa\u00a0 ruotsalaista kulttuuria kummassakin maassa, mutta se ei saa en\u00e4\u00e4 olla ylivalta-asemassa.<\/p>\n

Laukonpeuran l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 ja kotiseututukija<\/strong><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n on selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, oliko Eino Aaltio ehdokkaana 1929 vaaleissa. Ainakaan h\u00e4n ei tullut valituksi. Vuonna 1930 Aaltio l\u00e4hti Amerikkaan. Sytykett\u00e4 en tied\u00e4. H\u00e4n toimi valtion virassa, konsulina amerikansuomalaisten p\u00e4\u00e4asuinseuduilla Minnesotassa. Muutto ei ollut totaalinen. H\u00e4net esimerkiksi on merkitty ensimm\u00e4iseksi j\u00e4seneksi, kun Helsinkiin perustettiin maalaisliiton paikallisosasto 1933.<\/p>\n

Suomea puhuvia siirtolaisia oli useita kymmeni\u00e4 tuhansia. Pohjoisissa osavaltioissa he harrastivat vanhaan tapaan mets\u00e4styst\u00e4 saalisel\u00e4imen\u00e4 mm. peura. Syntyi ajatus peuran kotiuttamisesta Suomeen. Aaltio oli aloitteentekij\u00e4 tai ainakin puuhamies alusta alkaen. Nimenomaan h\u00e4n keksi Vesilahden Laukon ja Rafael Haarlan uuden el\u00e4imen vastaanottajiksi.<\/p>\n

Kaiken muun monitoimisuuden lis\u00e4ksi Eino Aaltio oli tavattoman tuottelias kotiseutututkija ja per\u00e4ti kahdella paikkakunnalla, Keuruulla ja Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Julkaisulista on vaikuttava. Ensimm\u00e4inen Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n Joulu 1964 oli nimenomaan h\u00e4nen tekojaan., kehyksen\u00e4 hiljattain perustettu Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4-Seura.\u00a0 Laajin teos oli Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kunnalliishistoria vuodelta\u00a0 1964.<\/p>\n

Runoilijakin<\/strong><\/p>\n

Aaltio harrasti hiukan my\u00f6s runoilua. Vienan aikoja h\u00e4n muisteli kalevalamittaisella runoelmalla Vienan neidon ry\u00f6st\u00f6. Laulumiehet-kuoron s\u00e4velmist\u00f6\u00f6n on p\u00e4\u00e4tynyt runo H\u00e4kkioravalle.<\/p>\n

 <\/p>\n

Hyrr\u00e4\u00e4 hyrr\u00e4\u00e4 oravainen!<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4 pitk\u00e4 on<\/p>\n

H\u00e4kki ei sua raudoitettu p\u00e4\u00e4st\u00e4 pakohohn.<\/p>\n

Pehmyt mets\u00e4n puun on naava<\/p>\n

T\u00e4\u00e4ll\u2019 oot tuhat tuskaa saava!<\/p>\n

Sinimetsiin, sinimetsiin j\u00e4tit syd\u00e4men<\/p>\n

siell\u00e4 tuoksui\u00a0 havut, kerkk\u00e4, lehv\u00e4t suhisten<\/p>\n

sinut korven korkein pilvikuusi<\/p>\n

leikkiin latvahan huusi.<\/p>\n

Hyrr\u00e4\u00e4, hyrr\u00e4\u00e4 oravainen,<\/p>\n

p\u00e4iv\u00e4 pitk\u00e4 on,<\/p>\n

H\u00e4kki ei sua raudoitettu<\/p>\n

p\u00e4\u00e4st\u00e4 pakohon,<\/p>\n

hyrr\u00e4\u00e4 hyrr\u00e4\u00e4 kunnes retken<\/p>\n

p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ly\u00f6nti kuolinhetken,<\/p>\n

hyrr\u00e4\u00e4, hyrr\u00e4\u00e4 mets\u00e4 unhohon!<\/p>\n

mets\u00e4 unhohon!<\/p>\n

 <\/p>\n

S\u00e4velm\u00e4n oli tehnyt Aaltion serkku, \u00e4idinkielen lehtori Martti Vaula.<\/p>\n

Aaltion oma kuolinhetki koitti lokakuussa 1974 juuri ennen 85-vuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4. H\u00e4net on haudattu Keuruulle. Viena Aaltio eli vuoteen 1990 ja lep\u00e4\u00e4 sukuhaudassa Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Riitta M\u00e4kinen esitteli Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n Keskustan vappulounaalla 1.5.2016 lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maalaisliiton kansanedustaja Eino Aaltiota Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4inen maalaisliiton kansanedustaja:\u00a0 Eino Aaltio Kaikki v\u00e4h\u00e4n varttuneemmat lemp\u00e4\u00e4l\u00e4iset muistavat Sampsa Aaltion (1927-2013) H\u00e4n oli Sotavallan kartanon is\u00e4nt\u00e4 ja johtohenkil\u00f6it\u00e4 Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6- ja kunnallisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 kansanedustaja 1979\u20131987. Sampsa oli kokoomuslainen, mutta h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Eino Abram Aaltio (1889\u20131974) oli maalaisliittolainen. Eino\u00a0 oli tullut puolueen piiriin viimeist\u00e4\u00e4n 1924. Vuoden 1927\u2026<\/p>\n

Jatka lukemista<\/span><\/i><\/a> <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":457,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[27],"tags":[41,40,43,42,39,44],"class_list":["post-432","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-aaltio","tag-kansanedustaja","tag-keskusta","tag-lempaala","tag-maalaisliitto","tag-makinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=432"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":456,"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432\/revisions\/456"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=432"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=432"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.liuha.fi\/keslem\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=432"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}