100 vuotta sitten maalaisliitto kasvoi suureksi puolueeksi vaaleissa 1. ja 3. 3. 1919 saaden 16 lis\u00e4paikkaa ts. 42 paikkaa eduskuntaan.
Vaasan l\u00e4\u00e4nin it\u00e4isest\u00e4 vaalipiirist\u00e4 valitiin kansanedustajaksi my\u00f6s pastori Frans K\u00e4rki, josta tuli my\u00f6s maalaisliiton eduskuntaryhm\u00e4n sihteeri. Vaaleja oli edelt\u00e4nyt my\u00f6s valeuutinen Vaasa-lehdess\u00e4, jossa Alkiota syytetiin ”vehkeilyst\u00e4” Oskari Tokoin ja Kullervo Mannerin kanssa presidentikysymyksess\u00e4. – Tarkoitus oli vahingoittaa Alkiota ja Maalaisliittoa!
Tilaisuuden is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 toimi siis keskustalainen nelj\u00e4nness\u00e4 polvessa, mutta tupaillassa oli viidennett\u00e4kin polvea, kaksi veljenpoikaa Tampereelta ja Nokialta!
Kahvinjuonnin j\u00e4lkeen kansanedustajaehdokkaat Jarkko Lahtinen ja Marjo M\u00e4kinen-Aakula esitt\u00e4ytyiv\u00e4t. Pian virisi vilkas keskustelu, ensin ehdokkaiden saamasta palautteesta Sipil\u00e4n yll\u00e4tysvedosta kaataa hallitus. T\u00e4m\u00e4 asia oli saanut varauksettoman ja ehk\u00e4 innostuneenkin tuen vaalikentill\u00e4! Ent. kansanedustaja Markku Vuorensola valotti mm. Helsingin sanomissa olleita mielipiteit\u00e4, jossa tuomittiin asiaa ja joku oli siell\u00e4 per\u00e4nnyt presidentin roolia t\u00e4ss\u00e4 asiassa muistamatta, ett\u00e4 valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 asiassa on juuri p\u00e4\u00e4ministerill\u00e4!
N\u00e4in keskustalaisessa talossa oli tietysti tallessa vaalimateriaalia kev\u00e4\u00e4n 1979 vaaleistakin: ”Keskustapuolue on luonnonsuojelupuolue, ekologinen puolue!” ” Ihmisyys ja sen kehitystarpet on asetettava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan pohjaksi” (Santeri Alkio). ” Luonnon ja ihmisen puolesta” – Keskustanuoret.
Seuraavaksi keskusteltiin hiilinieluista, maa-ja mets\u00e4talouden mahdollisuuksista toimia ongelman ratkaisemiseksi omalta osaltaan. Samalla todettiin mm. MTK:n mets\u00e4valtuuskunnan pj. Mikko Tiirolan linjaus esill\u00e4 olleisiin hakkum\u00e4\u00e4riin: ” Perustuslaki tuskin taipuu rajoittamaan yksitt\u00e4isen kansalaisen oikeutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 puun myynnist\u00e4\u00e4n. Sen ratkaisee 650.000 yksityist\u00e4 mets\u00e4nomistajaa ja avoimilla markkinoilla toimiva mets\u00e4teollisuus”. ” Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4keskustelulla pyrit\u00e4\u00e4nkin karkoittamaan uudet investoinnit pois Suomesta, miss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4talouden ulottuvuudet huomioidaan paremmin, kun muualla maailmassa!” ” Mats\u00e4kadon torjuminen on globaali kysymys. Perhemets\u00e4talouden osaamisen vienti Afrikkaan hillitsisi sek\u00e4 ilmastonmuutosta ett\u00e4 pakolaisvirtoja”.
Sitten palattiin Sipil\u00e4n hallituksen aikaansaannoksiin. Todettiin, ett\u00e4 media ei informoi kansalaisia puolueettomasti ja kilpailevat puolueet syytt\u00e4v\u00e4t keskustaa mm. k\u00f6yh\u00e4n asian unohtamisesta ja tuloerojen kasvattamisesta, mitk\u00e4 molemmat v\u00e4itteeet ovat v\u00e4\u00e4ri\u00e4, esimerkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4:
Varhaiskasvatusmaksuja on alennettu. Ensimm\u00e4iset maksualennukset painotettiin pienituloisiin perheisiin. Toisessa vaiheessa alennettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti perheen toisen lapsen varhaiskasvatusmaksua. Samalla noin 6 700 uutta perhett\u00e4 p\u00e4\u00e4si t\u00e4ysin maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin, kun tulorajoja nostettiin.
Kaikkein pienituloisimpien el\u00e4kel\u00e4isten takuuel\u00e4kett\u00e4 on nostettu useamman kerran. Takuuel\u00e4kkeen tasoa on korotettu niin, ett\u00e4 se on vuoden 2019 alusta 784,52 \u20ac\/kk. Takuuel\u00e4kkeen taso on l\u00e4hes 40 \u20ac\/kk korkeampi kuin hallituksen aloittaessa.
V\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 etuuksia korotetaan siten, ett\u00e4 ne nousevat v\u00e4himm\u00e4isty\u00f6tt\u00f6myyskorvausten tasolle. Korotus tarkoittaa v\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 \u00e4itiys-, isyys- ja vanhempainp\u00e4iv\u00e4rahoissa, v\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 sairasp\u00e4iv\u00e4rahassa l\u00e4hes 100 \u20ac\/kk
korotusta verrattuna vuoteen 2015.
Nuoren kuntoutusraha ja Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan v\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 korotettiin takuuel\u00e4kkeen tasolle. Etuuksien taso nousee Keskustan hallituskauden aikana per\u00e4ti 279,50 euroa (505,25 eurosta 784,52 euroon).
Yle-vero poistettiin pienituloisilta.
Sitten puhuttiin syntyvyyden laskusta. T\u00e4m\u00e4 onkin tapahtunut lyhyell\u00e4 ajanjaksolla. Viel\u00e4 2011 – 2012 syntyvyys oli korkealla, mutta nyt jo yht\u00e4 matalalla lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti kun n\u00e4lk\u00e4vuosien aikaan 1867 – 1868.
Syyt ovat moninaiset, eiv\u00e4tk\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahakysymyksi\u00e4. Yksi lienee mm. aikakausilehdiss\u00e4 usein toistuvat kirjoitukset, joissa lapsien osuus perheiss\u00e4 j\u00e4\u00e4 jopa kokonaa sivuun! Materialismi ja vapauden ihannointi sivuuttaa kaiken! <\/p>\n\n\n\n
Perhevapaauudistuksella pystytt\u00e4isiin vaikuttamaan osaltaan my\u00f6s syntyvyyden nousuun ja se onkin yksi tulevan hallituksen t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista. – T\u00e4rkein, sanoi yksi tupailtalaisista ja siihen on helppo yhty\u00e4”. Todettiin my\u00f6s oikeaksi peruspalveluministeri Annika Saarikon p\u00e4\u00e4t\u00f6s keskeytt\u00e4\u00e4 viime talven perhevapaauudistus, koska se olisi heikent\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti kotihoidon tukea! Perheiden oikeudesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4 lastensa hoidosta ja hoitomuodoista t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 kiinni!
Maahanmuutostakin keskusteltiin ja todettiin jonkin puolueen r\u00f6yhke\u00e4sti ratsastavan maahanmuuttokriittisyydell\u00e4\u00e4n. Tosiasia n\u00e4ytti olevan se, ett\u00e4 Suomi tarvitsee ty\u00f6voimaa. Maahanmuuttajien Suomen kielen oppimiseeen pit\u00e4\u00e4 kiinitt\u00e4\u00e4 huomiota. Todettiin, ett\u00e4 ainakin Afrikan maista tulevien suhtautuminen vanhusv\u00e4est\u00f6\u00f6n on parempaa, mit\u00e4 kantasuomalaisten ja n\u00e4inollen he ovat oivia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 mm. vanhainkodeissa. Sekin todettiin, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 suhteessa maahanmuuttoon on tiukennettu viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkin talven aikana. <\/p>\n\n\n\n
Mikko K\u00e4rki
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
100 vuotta sitten maalaisliitto kasvoi suureksi puolueeksi vaaleissa 1. ja 3. 3. 1919 saaden 16 lis\u00e4paikkaa ts. 42 paikkaa eduskuntaan. Vaasan l\u00e4\u00e4nin it\u00e4isest\u00e4 vaalipiirist\u00e4 valitiin kansanedustajaksi my\u00f6s pastori Frans K\u00e4rki, josta tuli my\u00f6s maalaisliiton eduskuntaryhm\u00e4n sihteeri. Vaaleja oli edelt\u00e4nyt my\u00f6s valeuutinen Vaasa-lehdess\u00e4, jossa Alkiota syytetiin ”vehkeilyst\u00e4” Oskari Tokoin ja Kullervo Mannerin kanssa presidentikysymyksess\u00e4. – Tarkoitus oli vahingoittaa Alkiota ja Maalaisliittoa!\u2026<\/p>\n