Näkökulma: Säilytetään Lempäälän yhteiskoulun rakennus!

Lempäälän –Vesilahden Sanomissa olleen poliisien harjoittelua koskevan jutun lopussa oli kunnan viranhaltijalta merkillinen toteamus. Hän sanoi mielipiteenään, että Yhteiskoulun rakennus pitäisi purkaa.

Vanhalla lempääläläisellä herää tällaista luettuaan ihmettelevä kysymys, MIKSI?

Tämä rakennus on mitä merkityksellisintä Lempäälän kulttuurihistoriaa. Sen synty on ollut suuri voimainponnistus silloisessa Lempäälässä. Ei ole ollut ollenkaan itsestään selvää, että Lempäälään saatiin perustaa oppikoulu. Monet painit oli käytävä kouluhallitukseen ja avuksi tarvittiin myös vesilahtelaiset. Koulu perustettiin sitten lupapaininjälkeen yhteisenä yksityisenä oppikouluna. Perustamisessa oli yksityisten lempääläläisten panos ratkaiseva. Eräät nimet, Piippo, Sirén, Hyvärisen seuraajat, Lastusten ja Lakon kartanot  ja Solla, nousevat muistissani yli muiden. 1952 perustetussa kannatusyhdistyksessä oli perustajajäsenillä monien liittyjien käyttövaroihin nähden iso jäsenmaksu. Yhdistyksessä oli parhaimmillaan lähes 200 jäsentä. Maantien laidassa säästöpankin vieressä oli ns. Miljoonapylväs. Sen punainen viiva osoitti lahjoitusvarojen kertymistä. Suurimpien lahjoittajien nimensä julkaistiin pylväässä.  Myös kunnat olivat lopulta mukana perustamistyössä.

Kun alkupääoma oli kertynyt tarpeeksi,  aloitti koulu syksyllä 1953 vuokratiloissa jo puretussa Lempäälän vanhassa kansakoulussa ja Manttaalitalossakin oli luokkia.

Oman, nyt tänne ulkopuolelta tulleen virkamiehen purettavaksi ehdottaman, koulurakennuksen aikaansaaminen oli siis taloudellisesti suuri kuntalaisia yhdistävä ponnistus. Sen merkitystä kuntalaisten sen aikaiseen yhteiseloon on nykyihmisen varmaan vaikea ymmärtää. Rakennusvarojen keräämiseksi pidettiin juhlia, ompeluseuroja ja mitä moninaisempia keräyksiä.

Kannatusyhdistyksen naistoimikunta teki jatkuvaa työtä koulun hyväksi. Isojakin lahjoitusvaroja saatiin kannatusyhdistyksen tilille. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen, ja siitä hiilestä virisi lopulta liekki jonka loisteessa uskallettiin aloittaa rakentaminen. Peruskivi kuparilieriöineen muurattiin 10.3.1958, ja jo samana vuonna 7.12. oli vihkimisseremoniat juhlineen.

Koulun saavutuksista voidaan Lempäälässä olla ylpeitä, eikä sen merkitystä voi liikaa arvostaa.

Merkitykseltään paljon mitättömämpiäkin rakennuksia on päätetty suojella. Mielestäni tämä on myös edelleen täysin käyttökelpoinen koulu- ja juhla käyttöön. Vaikka Tampereella on paljon hyvää vanhaa purettu toimii siellä kouluja  1910 luvulla rakennetuissa koulurakennuksissa. Esimerkiksi kunnianarvoisa Klassillinen lyseo.

Tuntuu kovin turhalta näin lyhyen ajan, 60 vuotta, jälkeen avata juottamalla suljettu kuparinen asiakirjalieriö.

Tehdään siis Lempäälässä kulttuurihistoriaa ja säilytetään Lempäälän yhteiskoulun rakennus.

Heikki Laurila

Comments are closed.

  • Seuraa ja tykkää!

    Facebook
    Facebook